Yhdysvaltojen rahoitus huolestuttaa |
|
Yhdysvaltojen ulkoasiainministeriö julkaisi 4.4.2007 vuosittaisen raportinsa Supporting Human Rights and Democracy: The U.S. Record -2006, josta ilmenee Yhdysvaltojen voimakas taloudellinen ja poliittinen panostus Venäjän alueelle poliittisten päämääriensä saavuttamiseksi. Raportin antamien tietojen valossa ei ole enää yllättävää Venäjällä säädetyt uudet lait kansalaisjärjestöjen toiminnasta. Jo aiemmin on osattu arvioida eräiden mm. suomalaisten lehtimiesten poliittisesti värittynyttä toimintaa Marissa ja eräillä muilla alueilla. Rahoituksen on epäilty tulleen lännestä. Vastareaktiona Venäjä on alkanut vaatia ”pohjoismaista” käytäntöä, jossa jäsenluettelot ja rahoitus tulevat avoimiksi. Sinänsä perustuslain säädökseen uskonnonvapaudesta ja mielipiteen ilmaisemisen oikeudesta ei puututa. Suomessa eräät uskonnolliset tahot ovat olleet toki hyvin panikoituneet muutoksen tähden. Inkerin piispan Aarne Kuukaupin (Kotimaa 10.1.2007) mukaan Suomessa oli havaittavissa ”pientä liioittelua”, kun uutisoitiin Venäjän kansalaisjärjestöjen kontrollin lisääntymistä. Ei ole poikkeuksellista uskonnollisille järjestöille, että ne ovat ylipäätänsä hyvin alttiit vainoharhaisille tulkinnoille maailman muuttumisesta. On ollut perusteltuja syitä epäillä, että tunnustetut kirkkokunnatkin ja uskonnolliset järjestöt ovat rahoittaneet toimiaan pimeästi, kirkollisten toimitusten maksut ovat vaihdelleet mielivaltaisesti asiakkaan kuvitellun maksukyvyn mukaan eikä kukaan ole kertonut verottajalle näitä hämäriä toimiitustuloja. Suomessahan järjestöjen jäsenluettelot ja tulonlähteet ovat avoimet viranomaisille. Allekirjoittanut kommentoi Kotimaa-lehdessä (1.2.2007) suomalaisten muutospelkoa sanoilla: ”vain omien hämärätoimien ja russofobian tähden Venäjän oikeusvaltion rakentaminen voi nyt pelottaa suomalaisia kristittyjä.” Huolestuneet suomalaiset ovat toki Yhdysvaltojen ulkoasiainministeriön tuoreen raportin valossa hyvässä amerikkalaisessa seurassa. Raportin ensimmäisellä sivulla Condoleezza Rice viittaa presidentti Bushin väitteeseen, jonka mukaan ”jokainen terroristi pelkää eniten ihmisten vapautta – yhteisöä, jossa miehen ja naiset saavat tehdä omia valintojaa, vastata omantuntonsa mukaan ja elää toiveittensa mukaan ”. Ricen mukaan Yhdysvallat panostaa demokratian vahvistamiseksi kolmeen ydintekijään: (1) vapaisiin ja reiluihin vaaleihin; (2) Hyvään läpinäkyvään hallintoon, joka toimii lakien mukaisesti; (3) Kansalaisjärjestötoiminnan kehittämiseen ja voimistamiseen. Kansalaisten tulisi saada muodostaa, liittyä ja osallistua kansalaisjärjestöihin mielipiteensä vapaata ilmaisemista varten. Kaikki rajoitukset kansalaisjärjestötoiminnassa tulisi olla kansainvälisten laillisten velvollisuuksien mukaisia. Hallinnon tulisi tukea – ei ehkäistä – kansalaisjärjestöjen rauhanomaista toimintaa. Yhdysvallat vaativat myös kansalaisjärjestöille oikeuden etsiä ja saada informaatiota, ideoita taloudellista tukea yhtä hyvin kotimaisilta, ulkomaisilta kuin kansainvälisiltä tahoilta. Tällä määritelmällään Yhdysvallat tahtoo raivata oikeutta toimilleen rahoittaa Venäjällä toteutettavaa kansalaisjärjestötoimintaa. Venäjän uhkakuvana on ollut juuri mainittujen kansalaisjärjestöjen ulkomaisen rahoituksen tähden, että nämä järjestöt tuhoavat Venäjän eheyttä ja voimaa, jolloin Venäjän heikkoudesta hyötyisivät vain Venäjän energiavaroja saalistavat eräät valtiot. Valokuva Anna Polikovsjakan puolesta järjestetystä mielenosoituksesta avaa amerikkalaisen raportin Euroopan ja Euraasian ihmisoikeustilanteesta kertovan osion. Koko sivun täyttävänä sloganina on Annan lausahdus ”kuinka voin elää itseni kanssa, jos en kirjoita totta”. Raportin mukaan Venäjän kiristynyt lainsäädäntö kansalaisjärjestötoimintaa vastaan ilmentää demokraattisten piirteiden valitettavaa rappeutumista. Yhdysvallat ilmoitti jakavansa taloudellisen ja moraalisen tuen sekä kahdenkeskisesti valitsemilleen kohteille että monenvälisesti ETYK:n kanssa. Päätavoitteiksi nimetään Venäjän duuman vaalit joulukuussa 2007 ja presidentin vaalit maaliskuussa 2008. Mainitusta tavoitteesta käsin arvioituna on ilmeistä, että myös kansalaisjärjestöjen amerikkalaisella rahoituksella on ilmeiset poliittiset tavoitteet. Raportissa käytetään voimakasta ilmausta ”totalitarismi” siitä uhkasta, jos kehitys kulkeekin eri tavalla kuin Yhdysvallat toivovat. Venäjän ja Valko-Venäjän demokratian rappeutuminen nimetään huolestuttavaksi ongelmaksi (s. 111). Yhdysvaltojen projektien sanotaan tukevan Venäjällä median ”sosiaalista vastuullisuutta” (s. 111). Saman katsauksen yhteydessä Turkille omistetaan kuitenkin vain neljä riviä. Yhdysvaltojen tuesta osa suuntautuu myös virallisen Venäjän kanssa käytävässä yhteistyössä, kun poliisi ja syyttäjä saavat tukea toimiensa hoitamiseen. Venäjän federaatio kuvaillaan heikoksi monipuoluejärjestelmäksi, jossa on vanha presidentin asema. Vuonna 2004 toteutunutta Putinin uudelleen valintaa ei pidetä raportissa rehellisen vaalikäytännön mukaan toteutuneena. Ehdokkaiden asema mediassa ei ollut tasaveroinen. Itse äänestystilanne oli sitä vastoin ”suhteellisen vapaa manipuloinnista” (s. 133). Turvallisuuspalvelua ja Kaukasuksen tapahtumia pidetään vakavina ongelmina ihmisoikeuksille. Turvallisuuspalvelun toimia kutsutaan sanoilla ”brutaali nöyryytys” (s. 133). Median vapauden väitetään rappeutuneen rajoitusten ja toimittajien murhien tähden. Raportissa viitataan myös sosiaaliseen eriarvoisuuteen, uskonnolliseen syrjintään ja juutalaisvastaisuuteen. Yhdysvallat kertoo aloittaneensa poliittisten kansalaisjärjestöjen tukemisen myös mm. Siperiassa ja Uralin alueella. Kommersant –lehdessä (Pietarissa № 58, № 3634/ 7.4.2007) kiinnitettiin huomiota siihen, ettei Washington ainoastaan arvioi poliittisia prosesseja entisen Neuvostoliiton alueella, vaan myös vaikuttaa tuon alueen politiikkaan. Yhdysvallat käytti vuonna 2006 demokratian kehittämiseen eri puolella maailmaa (omien rajojensa ulkopuolella) yhteensä 1,2 miljardia dollaria, josta suuri osa (262 mil. dollaria) käytetiin demokratian kehittämiseen Venäjällä ja entisen Neuvostoliiton alueells. Kommersant hämmästelee, että vain muutama paragrafi on Bosnian, Serbian ja Kosovon aluesta, tuskin mitään Turkin alueesta. Myös raportissa ei kuvailla Yhdysvaltojen omia terroristeille järjestettyjä salaisia leirejä. Yhdysvallat järjestävät Venäjällä harjoitusta eri poliittisille puolueille ja medialle vaalitoiminnan tehostamiseksi. Vaalivalmisteluissa Washington ei rajoita työtänsä vain opposition tukemiseen, vaan käyttää myös kansalaisjärjestöjä tähän tarkoitukseen. Kommersanat-lehdessä Kennedy Andres Kachin, Washingtonin strategiatutkimuksen johtaja, korostaa Ulkoasiainministeriön julkaisemaa raporttia ”vakavaksi dokumentiksi”. Andrei Isaev Venäjän yhtenäisyys –puolueesta muistuttaa, että mekin voimme nähdäheissä eräitä epädemokraattisia asioita Irakin kehityksessä ja salaisissa vankiloissa,” joten voisi olla hyödyllistä Yhdysvaltojen kiinnittävän yhtäläisesti huomiota näihin kuin Venäjän demokratiaan”. Isaev ilmoittaa vastustavansa, että tuollaisten organisaatioiden protesteja tuetaan ulkomailta taloudellisesti. Vladimir Ryzhkov pitäisi parempana, että amerikkalaiset avustukset olisivat jo korvamerkitty median ja kansalaisjärjestöjen tukemiseksi. Ryzkhov otaksuu venäläisten viranomaisten omaksuvan sellaiset lainmuuutokset, jotka kieltävät kaikki avustustoimet. Valentin Kuptsov moitti, ettei Yhdysvallat tahdo ymmärtää venäläistä demokratiaa lainkaan. Juha Molari |