Rakennus-, auto- ja elektroniikkateollisuus kysyy alumiinia
Venäläiset vahvistuvat alumiinimarkkinoilla

Alumiiniteollisuuden globaalissa pelissä on tapahtunut uusi merkittävä siirto. Keskiviikkona 30.8.2006 Venäjän suurin alumiinituottaja OAO Rusal ilmoitti saaneensa neuvottelut päätökseen kilpailijoidensa Sual-ryhmittymän ja sveitsiläisen Glencore Internatioal AG kanssa.
Uudesta yhteenliittymästä tulee maailman suurin alumiinituottaja. Alumiinin tuotanto on 4 miljoonaa tonnia vuodessa ja alumiinioksidin 11 miljoonaa tonnia. Rusal oli aiemmin maailman kolmanneksi suurin tuottaja, kun US Alcoa Inc ja Kanadan Alcan Inc. olivat suurimmat.
Rusal saa osuudeksi 64,5 % uudesta yhtymästä; Sual saa 21,5 % ja Glencore 14 %. Liiketoimi toteutuu käytännössä lokakuussa 2006.

Globaalin kilpailun menestystekijät voivat tunnetusti syntyä suhteellisesta kilpailuedusta, tuotannon mittakaavaedusta, kokemuksesta, logistisesta mittakaavaedusta, markkinoinnin mittakaavaedusta, myynnin mittakaavaedusta, tuotteen erilaisuudesta, teknologisesta osaamisesta ja tuotannon liikkuvuudesta, kuten Michael Porter (1998) on eritellyt teoksessaan. Lisäksi hän muistutti, että kansainväliset markkinat yllyttävät strategiseen kekseliäisyyteen. Nyt venäläinen OAO Rusal pääsee uusien järjestelyjen avulla globaaleille markkinoille. Uusi yritys aikoo myös kolmen vuoden kuluessa listautua Lontoon pörssiin.

Kallis alumiiniteollisuus saa kasvua ja kehittämistä varten paremmat rahoitusmahdollisuudet. Venäläiset pääsevät entistä paremmin osallisiksi kulutuskysynnän globaalista kasvusta ja hintojen noususta.
Laajimmat alumiinin tuottajat ja jälleenmyyjät ovat jo aiemmin olleet monikansallisia yrityksiä. Venäläiset tulevat osaksi maailmanlaajuista kaupankäyntiä.

The Aluminum Association –järjestön katsauksessa 30.8.2006 venäläisen investointipankin Renaissance Capital varapuheenjohtaja Bob Foresman näki järjestelyt “merkiksi venäläisten laajentumisesta maailmalle”. ”Venäjän strateginen sektori tehostavat itseään maailman näyttömällä. Tämän ei pitäisi olla yllätys Venäjän suunnattoman omaisuuden ja luonnonvarojen tähden”.

Alumiiniteollisuus ja –kulutus heijastavat hyvin yleistä kulutuksen kehitystä. Kysyntä kasvaa kaikkialla, Venäjällä voimakas rakentaminen lisää alumiinin kysyntää, mutta erityisesti Kiinassa on alumiinin kysyntä kasvanut voimakkaasti. Kiinassa on alumiinin tarpeen ennustettu enemmän kuin kaksinkertaistuvan lyhyellä ajalla: 6 milj. tonnia vuonna 2005; 8.8 milj. tonnia vuonna 2010 ja jo 14.3 milj. tonnia vuonna 2020. Kiinassa alumiinin kulutus on henkeä kohti kuitenkin vain 3.4 kg vuodessa (2002), kun Yhdysvalloissa kulutus on lähes kymmenkertainen.

Vaikka myös alumiinintuotanto kasvaa Kiinassa, tuotanto ei riitä tyydyttämään alumiinin kysyntää, jota erityisesti kiivas rakentaminen lisää. Toinen kysynnän lähde on nopeasti kasvava autoteollisuus. Kiinan arvioidaan tuottavan jopa 10 miljoonaa autoa vuonna 2010, jolloin sen tuotanto on Yhdysvaltain ja Japanin tasolla.

Alumiinin hyvän lämmönjohtavuuden tähden sitä hyödynnetään myös kasvavassa elektroniikkateollisuudessa. Lisääntynyt kysyntä on heijastunut alumiinin hintaan koko maailman markkinoilla.
Alumiini on sinänsä hyvin yleinen metalli, maapallon kolmanneksi yleisin alkuaine heti hapen ja piin jälkeen, mutta vasta vuonna 1888 itävaltalainen Karl Bayer kehitti menetelmän alumiinioksidin valmistamiseksi bauksiitista. Valmistusprosessi vaatii paljon investointeja.

Rusalin pääomistaja on Oleg Deripaska (s. 1968). Neuvostoliiton sortuessa vuonna 1991 Oleg opiskeli (23 v) Moskovan valtiollisessa yliopistossa. Hän sai pian työpaikan metallimarkkinoilla, ja jo vuonna 1994 hän oli ”Alumiinituotannon” finanssiasioiden päävirkamies.
Tämän yrityksen avulla Deripaska osti sulattamon Siperiasta ja aloitti nousunsa Venäjän rikkaiden tehtailijoiden joukkoon. Roman Abramovichin tultua Deripaskan kumppaniksi nämä liikemiehet loivat vuonna 2000 yhteisyrityksen RusAl. Deripaskan osuus yrityksestä on 75%.
Forbes arvioi Deripaskan omaisuuden arvoksi 9 miljardia dollaria. Elokuussa 2006 New York Times arvioi Deripaskan koko omaisuuden arvoksi 14 miljardia dollaria, jolloin hän olisi Venäjän rikkain mies yhdessä Roman Abramovichin kanssa. Deripaska on aviossa presidentti Boris Jeltsinin tyttären kanssa.

Juha Molari
molari@kauppatie.com