Alumiiniteollisuuden
globaalissa pelissä on tapahtunut uusi merkittävä siirto. Keskiviikkona 30.8.2006
Venäjän suurin alumiinituottaja OAO Rusal ilmoitti saaneensa neuvottelut
päätökseen kilpailijoidensa Sual-ryhmittymän ja sveitsiläisen Glencore
Internatioal AG kanssa.
Uudesta yhteenliittymästä tulee maailman suurin alumiinituottaja. Alumiinin
tuotanto on 4 miljoonaa tonnia vuodessa ja alumiinioksidin 11 miljoonaa tonnia.
Rusal oli aiemmin maailman kolmanneksi suurin tuottaja, kun US Alcoa Inc ja
Kanadan Alcan Inc. olivat suurimmat.
Rusal saa osuudeksi 64,5 % uudesta yhtymästä; Sual saa 21,5 % ja Glencore 14 %.
Liiketoimi toteutuu käytännössä lokakuussa 2006.
Globaalin kilpailun menestystekijät voivat tunnetusti syntyä suhteellisesta
kilpailuedusta, tuotannon mittakaavaedusta, kokemuksesta, logistisesta
mittakaavaedusta, markkinoinnin mittakaavaedusta, myynnin mittakaavaedusta,
tuotteen erilaisuudesta, teknologisesta osaamisesta ja tuotannon liikkuvuudesta,
kuten Michael Porter (1998) on eritellyt teoksessaan. Lisäksi hän muistutti, että
kansainväliset markkinat yllyttävät strategiseen kekseliäisyyteen. Nyt venäläinen
OAO Rusal pääsee uusien järjestelyjen avulla globaaleille markkinoille. Uusi
yritys aikoo myös kolmen vuoden kuluessa listautua Lontoon pörssiin.
Kallis alumiiniteollisuus saa kasvua ja kehittämistä varten paremmat
rahoitusmahdollisuudet. Venäläiset pääsevät entistä paremmin osallisiksi
kulutuskysynnän globaalista kasvusta ja hintojen noususta.
Laajimmat alumiinin tuottajat ja jälleenmyyjät ovat jo aiemmin olleet
monikansallisia yrityksiä. Venäläiset tulevat osaksi maailmanlaajuista
kaupankäyntiä.
The Aluminum Association –järjestön katsauksessa 30.8.2006 venäläisen
investointipankin Renaissance Capital varapuheenjohtaja Bob Foresman näki
järjestelyt “merkiksi venäläisten laajentumisesta maailmalle”. ”Venäjän
strateginen sektori tehostavat itseään maailman näyttömällä. Tämän ei pitäisi olla
yllätys Venäjän suunnattoman omaisuuden ja luonnonvarojen tähden”.
Alumiiniteollisuus ja –kulutus heijastavat hyvin yleistä kulutuksen kehitystä.
Kysyntä kasvaa kaikkialla, Venäjällä voimakas rakentaminen lisää alumiinin
kysyntää, mutta erityisesti Kiinassa on alumiinin kysyntä kasvanut voimakkaasti.
Kiinassa on alumiinin tarpeen ennustettu enemmän kuin kaksinkertaistuvan lyhyellä
ajalla: 6 milj. tonnia vuonna 2005; 8.8 milj. tonnia vuonna 2010 ja jo 14.3 milj.
tonnia vuonna 2020. Kiinassa alumiinin kulutus on henkeä kohti kuitenkin vain 3.4
kg vuodessa (2002), kun Yhdysvalloissa kulutus on lähes kymmenkertainen.
Vaikka myös alumiinintuotanto kasvaa Kiinassa, tuotanto ei riitä tyydyttämään
alumiinin kysyntää, jota erityisesti kiivas rakentaminen lisää. Toinen kysynnän
lähde on nopeasti kasvava autoteollisuus. Kiinan arvioidaan tuottavan jopa 10
miljoonaa autoa vuonna 2010, jolloin sen tuotanto on Yhdysvaltain ja Japanin
tasolla.
Alumiinin hyvän lämmönjohtavuuden tähden sitä hyödynnetään myös kasvavassa
elektroniikkateollisuudessa. Lisääntynyt kysyntä on heijastunut alumiinin hintaan
koko maailman markkinoilla.
Alumiini on sinänsä hyvin yleinen metalli, maapallon kolmanneksi yleisin alkuaine
heti hapen ja piin jälkeen, mutta vasta vuonna 1888 itävaltalainen Karl Bayer
kehitti menetelmän alumiinioksidin valmistamiseksi bauksiitista. Valmistusprosessi
vaatii paljon investointeja.
Rusalin pääomistaja on Oleg Deripaska (s. 1968). Neuvostoliiton sortuessa vuonna
1991 Oleg opiskeli (23 v) Moskovan valtiollisessa yliopistossa. Hän sai pian
työpaikan metallimarkkinoilla, ja jo vuonna 1994 hän oli ”Alumiinituotannon”
finanssiasioiden päävirkamies.
Tämän yrityksen avulla Deripaska osti sulattamon Siperiasta ja aloitti nousunsa
Venäjän rikkaiden tehtailijoiden joukkoon. Roman Abramovichin tultua Deripaskan
kumppaniksi nämä liikemiehet loivat vuonna 2000 yhteisyrityksen RusAl. Deripaskan
osuus yrityksestä on 75%.
Forbes arvioi Deripaskan omaisuuden arvoksi 9 miljardia dollaria. Elokuussa 2006
New York Times arvioi Deripaskan koko omaisuuden arvoksi 14 miljardia dollaria,
jolloin hän olisi Venäjän rikkain mies yhdessä Roman Abramovichin kanssa.
Deripaska on aviossa presidentti Boris Jeltsinin tyttären kanssa.
Juha Molari
molari@kauppatie.com |