|
Elokuun 1998 jälkeen ovat Venäjän hallitukset olleet aivan tähän saakka hyvin
epäileviä budjetin kulupuolen kasvattamisessa sosiaalisten toimien hyväksi. ”Öljyn
tuomat rikkaudet sallivat nyt Kremlille vapauden roiskia, erityisesti vaalien
edeltävänä vuonna”, hämmästelee Valeria Korchagina St.Petersburg Times
–sanomalehdessä (29.8.2006) vuoden 2007 uudenlaista budjettia.
Vuoden 2006 budjettikulut ylittivät 40%:a edellisvuoden kulut. Vuoden 2007
budjettiehdotus kasvattaa menoja jälleen 28 %:a. Valtio kohdistaa
ennätyksellisesti varoja terveydenhuollon, koulutuksen, asumisen ja maatalouden
kehittämiseen.
Vuonna 2007 terveydenhuolto (107,7 mrd. ruplaa) saa 70%:a enemmän kuin vuonna
2006. Koulutus saa 66 %:a lisää varoja. Asuntorakentamiseen lisätään tukea 30 %:a
ja maatalouteen 69 %:a. 32.6 mrd. ruplaa on kohdistettu syntyvyyden lisäämistä
tukeviin toimiin: äidit saavat lisää avustuksia ja valtio panostaa
terveydenhuollon ehkäisevään toimintaan. Julkisen sektorin työntekijöiden palkat
nousevat 15 %:a ja eläkkeet yli 20 %:a vuoden 2007 aikana. Opiskelijastipendejä
korotetaan 50 %:a syyskuun alussa 2007.
Dollarit vaihtuvat kiinteään omaisuuteen
Vuoden 2007 budjetti on rakennettu 4,8%:a ylijäämäiseksi. Vuonna 2007
bruttokansantuotteen ennakoidaan kasvavan 6,6%:a inflaation rajoittuessa 9%:iin.
Dollarin ennakoidaan maksavan vuonna 2007 keskimäärin 26,7 ruplaa. Venäjän
keskuspankki (Alexei Uljukajev) ilmoitti 25.8.2006 tiukentavan pankkien
varantovaatimuksia ja korottavan korkoprosenttia inflaation hillitsemiseksi
(Douglas Busvine, St. Peterburg News 29.8.2006). Keskuspankki on ilmoittanut
vuodelle 2006 kiistattomaksi inflaatiotavoitteeksi 8,5 %. Kahdentoista kuukauden
inflaatio heinäkuuhun 2006 saakka on ollut kuitenkin 9,3 %:a. Keskuspankissa
pelätään myös ruplan arvon kohoamista, joka vaurioittaisi venäläisen tuotannon
kilpailukykyä.
Uljukajevin tulkinnan mukaan vuonna 2007 ruplan ulkoisen arvon nousu olisi
kuitenkin vähemmän paha vihollinen kuin korkea inflaatio. Keskuspankin inflaation
vastainen taistelu ei miellytä vaaleihin valmistautuvia politiikoita.
Keskuspankissa on havaittu venäläisten luopuvan dollareistaan ennätyksellisesti:
vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla venäläiset myivät dollareitaan kolme kertaa
enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta dollareita ei vaihdettu rupliin tai euroihin,
vaan kiinteään omaisuuteen tai arvometalleihin.
Venäjän kulta- ja valuuttavarannot ovat kasvaneet vuoden 2006 aikana jo maailman
kolmanneksi suurimmiksi (yli 270 mrd. USD). Vuoden 2007 budjetti on laadittu
tavanomaisten energiahintojen varaan.
Mikäli hinnat ovat korkeat, kertyneet varat siirretään vakausrahastoon: verotulot
tavallisten hintojen osalta menevät budjetin mukaiseen käyttöön. Venäjän
vakausrahasto muodostuu öljyverotuloista, kun Ural-barrel hinta on yli 27 USD.
Touko- ja kesäkuussa oli keskimääräinen Ural hinta 64,46 USD barrel.
Heinäkuun alussa vakauttamisrahaston koko oli jo 75 mrd. USD. Rahaston koon
uskotaan ylittävän 100 miljardia euroa vuoden 2006 loppuun mennessä. Syksyllä 2006
Venäjän hallitus tekee päätöksen vakauttamisrahaston käytöstä. Mahdollisesti
Venäjä ostaa teollisuusmaiden obligaatioita. Vakausrahaston ruplat saatetaan myös
vaihtaa dollareiksi, euroiksi tai punniksi. Venäjä on ilmoittanut myös aikeesta
katsoa kuitatuksi kokonaiset 700 miljoonaa USD velkaa maailman köyhimpien
valtioiden hyväksi.
Varapääministeri Zhukov painotti vuoden 2007 budjetin tukevan erityisesti
infrastruktuurin kehittämistä liiketoimintaympäristön tehostamiseksi. Myös teitä
kunnostetaan ja energiasektoria kehitetään. Ydin-, vesi- ja lämpöenergian
projektit saavat huomattavia varoja (À. Mammadov, Trend 28.8.2006). Mikhail
Fradkov luonnehti vuoden 2007 budjettia ”taloudellisten mahdollisuuksien
kohdistamiseksi Venäjän kansantalouden ja teollisuuden kehittämiseen ja
modernisoimiseen” (Kommersant 29.8.2006). Vientitoimintaa tuetaan. Korruption
vastaista toimintaa tehostetaan. Venäjän kehitys ei ole syntynyt vain
öljynhinnasta, vaan tammikuusta kesäkuulle 2006 teollisuuden kasvu oli 4,4 %:a
enemmän kuin vuotta aiemmin. Kehitystä tapahtui niillä teollisuuden aloilla, jotka
eivät ole suoranaisesti luonnonvarojen hyödyntämistä.
Talouskasvu on heijastunut Suomeen
Suomen kauppa- ja teollisuusministeriö havaitsee tutkimuksessaan Investoinnit
ja investointiedellytykset Venäjälle (8/2005, s. 105) kaikkien merkittävien
Venäjän päätoimialojen myönteisen kehityksen vuodesta 1998.
Suomalaisten yritysten investoinnit Venäjälle kääntyivät voimakkaaseen kasvuun
vasta muutama vuosi sitten. Yksittäiset sijoitukset ovat pieniä, mutta sijoittavia
yrityksiä on paljon verrattuna aiempaan. Suomalaisyritykset työllistävät Venäjällä
29 600 venäläistä. Liikevaihtoa niillä on yhteensä 1,9 mrd. euroa.
Suomalaisyritysten sijoituskanta Venäjällä on 1,8 mrd. euroa. Rakentaminen on
tunnetusti kääntynyt erittäin voimakkaaseen kasvuun, mutta kasvu ei vielä näy
Venäjällä rakennustarviketeollisuuden kasvuna (KTM 8/2005, s. 92).
Venäjällä on rakentaminen kasvanut lähes 80 %:a vuodesta 1998 vuoteen 2004, mutta
rakennustarviketeollisuus vain runsaat 30 %:a. Ulkomaiset sijoitukset Venäjän
rakennusteollisuuteen ja rakentamiseen ovat kasvaneet huomattavasti.
Huhtikuussa 2005 voimaan astuneen uuden asumista koskevan lain uskotaan
rajoittavan rakentajien mahdollisuuksia käyttää rakennushankkeesta kiinnostuneiden
yksityishenkilöiden varoja hankkeen käynnistämisessä.
Tästä syystä ulkopuolisten varojen osuus supistunee rakennusyritysten
investoinneissa, mikä lisää rakennuttajan omaa riskiä.
Juha Molari
molari@kauppatie.com |