|
Yrjö Myllylä on tulevaisuudentutkija, joka selvittää tällä hetkellä Murmanskin alueen kehitystä. Hänen tutkimustaan kohtaan on
osoitettu runsaasti myönteistä mielenkiintoa. Tutkimusta voi seurata Oy Aluekehitys RD:n kotisivuilta: www.rdmarketinfo.net.
Myllylä on soveltanut jo noin 10 vuotta täysipäiväisesti tunnetuinta tulevaisuudentutkimuksen menetelmää, ns.
Delfoi-menetelmää, jolla pystytään oikein sovellettuna löytämään myös kehityksen käännepisteitä. Myllylä luonnehtii, että
hänen Venäjän osaamisensa on ennen muuta maantieteellistä ajattelua ja tulevaisuudentutkimuksen menetelmäosaamisen
soveltamista.
Myllylä vastasi 9.3.2006 kysymyksiin, miten hän kehittyi Venäjän tuntijaksi.
“Suomi ei ole pussin perällä”
Yrjö Myllylä kertoo, että hän on yhteiskuntamaantieteilijä. Hän osallistui maantieteilijöiden konferenssiin Pohjanmaalla
Vaasassa vuonna 1990. Konferenssi herätti ajattelemaan uutta Pohjois-Eurooppaa. Poliittisin perustein Neuvostoliiton aikana
luodut rajat olivat hälvenemässä ja talousmaantieteelliset tosiasiat alkoivat nopeasti vaikuttaa. Myllylä tarttui pikaisesti
uuteen ajattelutapaan ja markkinoi Tielaitoksen ja erään viestintätoimiston projektissa E18-tietä vuonna 1991 ja muita
poikittaisteitä Suomessa ja lähialueilla (esim. ns. Matkalla Pietariin - E18 tien kansainvälinen kehittämisprojektissa).
Myllylän tarkoitus oli jo heti 1990 luvun alussa herättää päättäjät ja muut näkemään, että yhteyksien kehittäminen on
välttämätöntä. “Suomi on tässä uudessa Pohjois-Euroopassa poliittisista rasitteista riisutun talousmaantieteen näkökulmasta
kasvavien markkinoiden läheisyydessä, ei enää pussin perällä”, Myllylä painottaa Venäjän mahdollisuuksien hyödyntämistä.
Venäläiset positiivisia ja ystävällisiä
Yrjö Myllylä kuvailee median merkillistä roolia Venäjä-yhteistyössä, jota hän on tavannut jopa omien tutkimustöittensä
uutisoinnissa: ”Rohkeus ja omien henkisten rajoitusten ylittäminen on uuden luomisessa tärkeää, kuten Venäjän mahdollisuuksien
hyödyntämisessä. Näitä rajoja pyrkii luomaan media, joka korostaa uhkia ja hankaluuksia Venäjä-yhteistyössä. Huomaan itsekin,
että riskeistä ja uhkista puhuminen herättää median mielenkiinnon myös minun tutkimustuloksia esitellessäni.
Mahdollisuuksia on kuitenkin korostettava vähintään yhtä paljon kuin uhkia. Esimerkiksi ympäristöuhkia ei sovi unohtaa.
Ympäristöuhkatkin voisi tosin nähdä monien kohdalla myös mahdollisuuksina.”
”Minun kokemukset Venäjäyhteistyöstä ovat toistaiseksi lähinnä positiiviset. Minulle venäläiset ihmiset ovat olleet hyvin
positiivisia ja ystävällisiä ja ne henkilöt, joita olen tavannut, ovat myös auttaneet minua niin tässä Murmansk-tutkimuksessa
kuin aiemmissakin hankkeissa”.
Jos haluat elää, tee Venäjä-yhteistyötä
Yrjö Myllylä kertoo, että opintojen ja tutkimuksen perusteella maailmankuva on muuttunut. ”Maailmankuva lienee
muutosprosessissa niin kauan, kuin intensiivisesti jatkan tutkimustani.”
“Jos haluat elää, tee Venäjä-yhteistyötä”, Myllylä kehittää jopa uuden sloganin ihmiselämän käyttämisestä niin, ettei aika
huku totunnaisuuksiin. ”Tutkimalla Venäjää, oppii myös suomalaisuudesta ja itsestä. Olisinkin joiltain osin valmis väittämään,
että venäläiset ja venäläinen yhteiskunta on niin lähellä suomalaista, että oman identiteettimme korostamisen vuoksi pidämme
venäläisiä ja jopa yhteiskuntarakennetta siellä monesti itsestämme poikkeavina.”
Myllylä kertoo arvostavansa venäläisissä yhteisöllisyyttä, perheyhteyttä, naisen kantavaa voimaa yhteisössään, henkisyyden
korostamista materialismin sijaan ja kotiseuturakkautta. Suomalaisena hän arvostaa suomalaista infrastruktuuria ja ympäristöä.
”Missä suomalaisten venäjänkieliset sivut?”
Yrjö Myllylä on tehnyt yhteistyötä jo yli 10 vuotta Lapin toimijoiden, mm. Oulun ja Lapin yliopiston Meri-Lappi Instituutin
kanssa yhteyksien kehittämiseksi Murmanskiin. Yksi osa tätä kehittämisprosessia oli Sallan raja-aseman kansainvälistämiseen
vaikuttavat toimet 1995–1997 ja muut yhteyksien kehittämiseen liittyvät toimet Kemi-Tornion alueella (vuosina 1998–2002),
jonne perustettiin vuonna 2001 meri- ja maantiekuljetuksia Murmanskiin yhdistävä palveluyritys. Myllylä Delfoi-menetelmään
rakentuvan tulevaisuudentutkimuksen lähtökohta on selvittää Murmanskin alueen kehitystä. Tutkimus on saanut paljon tunnustusta
ja tukea: Suomen Akatemian Muuttuva Venäjä –tutkimusohjelma, Oulun ja Lapin yliopistojen tuki sekä Joensuun yliopiston
yhteistyö osana Luoteis-Venäjän tutkimustoimintaa.
Myllylä kertoo erään Suomen Tebolinkin omistaman Lukoil-öljy-yhtiökonserniin kuuluvan nuoren miehen tapaamisesta Murmanskissa
vuonna 2004. Kyseinen henkilö väitteli tohtoriksi vuonna 2005 Murmanskin kaupungin investointistrategioista. Öljykonsernin
nuori tohtori korosti logistiikan investointihankkeita ja painotti tulevaisuudentutkimuksen elintärkeyttä päättäjille.
”Suomessa olisi syytä pohtia onko Murmansk kehityksen solmu vai taantuva takamaa. Murmansk on yllättävän lähellä Suomea,
vaikka henkisesti monelle vielä hyvin kaukana. Murmanskissa on Venäjän ainoa ympärivuoden auki oleva jäätön valtamerisatama ja
alue sijaitsevat lähellä energia- ja muita luonnonvaroja”, painottaa Myllylä.
Myllylä lähettää lopuksi aivan konkreettisena terveisinä murmanskilaisilta yrittäjiltä suomalaisille, että tehkää yrityksenne
kotisivut venäjäksi. “On yllättävää, miten vähän esimerkiksi Venäjän kauppaa tekevillä tai siihen pyrkivillä on
venäjänkielisiä sivustoja.”
Juha Molari
molari@kauppatie.com |