|
Norjalaiset: öljy- ja kaasuboomi saapuu!
Yrjö Myllylä arvioi norjalaisten tutkijoiden Bjørn Brunstadin, Eivind Magnuksen, Philip Swansonin, Geir Hønnelandin ja Indra
Øverlandin tutkimusraporttia Baretsin alueen kehityksestä (Big Oil Playground, Russian Bear Preserve or European Periphery?
The Russian Barents Sea Region towards 2015). Tutkijat korostavat, että on vain ajan kysymys, milloin Barentsin Venäjän
energia- ja kaasuvarojen hyödyntäminen alkaa. Myllylä liittyy kirja-arviossaan norjalaisten kysymykseen, olemmeko valmiita
konseptuaaliseen muutokseen ja mahdollisuuteen ylhäällä Pohjoisessa, kun öljy- ja kaasuboomi tulee alueelle?
Geopoliittinen painopiste pohjoiseen
Myllylä selvittää Murmanskin mahdollisuuksia Joensuun yliopiston maantieteen laitoksella tekemässään tutkimuksessaan ”The
Development of the North-West Russia and Dephi-method - Evaluation of the Industrial, Social and Logistical Developments in
Murmansk Oblast”. Tutkimus on osa laajempaa Suomen Akatemian Muuttuva Venäjä -tutkimusohjelmasta rahoittamaa tutkimusta: “Does
the Geography of Russian Northern Peripheries Really Change?”.
Öljy virtaa Murmanskin kautta USA:han ja Eurooppaan. Venäjä on integroitunut globaaliin talouteen energiasektorin kautta.
Energian maailmanmarkkinahinnan nousun tähden arktisten alueiden öljyn tuotantokustannukset eivät ole enää tuotannon esteitä.
Myllylän mukaan Murmansk muodostuu tärkeäksi kauttakulkupaikaksi Luoteis-Venäjän kasvavalle öljyn viennille. Murmanskin kautta
kulki vuonna 2004 yli 10 miljoonaan tonnia öljyä. Öljy tulee laajoilta alueilta Timan-Petšoran alueilta, josta se saapuu
Murmanskiin, ja jatkaa matkaa Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Öljyputken mahdollinen rakentaminen olisi merkittävä tekijä
Murmanskin alueen kehitykselle. Öljyputken rakentamiseksi on kaksi päävaihtoehtoa: pidempi Murmanskiin ja lyhyempi Indigaan.
Myllylän mukaan Neuvostoliiton hajoaminen ja Venäjän integroituminen globaaliin talouteen öljynviennin kautta ovat
vaikuttaneet Venäjän geopoliittisen painopisteen muuttumiseen kohti pohjoista ja länttä. Geopoliittisen asetelman muutosta
korostaa myös hänen tutkimustaan ohjaava professori Markku Tykkäläinen. Suomenlahden ja Murmanskin suunta korostuvat
globaaliin talouteen integroitumisen väylinä tuotanto-alueiden painopisteen muuttumisen vuoksi. Venäjä tahtoo välttää
öljynviennissä Baltian maiden ja Valko-Venäjän läpikuljettamisen. USA etsii Murmanskin suunnasta vastapainoa epävakaalle
Lähi-idän suunnalle. Kehitys tarjoaa suotuisia mahdollisuuksia Suomelle, jos suomalaiset ovat aktiivisia.
Myllylä kuvaa öljynkuljetusten räjähtävää kehitystä: öljynvienti oli vuonna 2004 Murmanskissa 14 milj. tonnia, 2005 yli 15
milj. tonnia. Murmanskin satama valmistautuu 70 miljoonan tonnin rahtiliikenteeseen vuoteen 2015. Pohjoisen meritien
liikenteen arvioidaan vuonna 2015 öljyteollisuuden edustajan mukaan 100 miljoonaksi tonniksi ja Venäjän valtion edustajan
maltillisemman arvion mukaan 40 miljoonaksi tonniksi.
Ranskalaiset, amerikkalaiset ja norjalaiset. Maailman neljänneksi suurin öljy- ja kaasuyhtiö, France’s Total, ilmoitti
13.2.2006 tahtovansa 20 % osuuden Gazpromin omistamasta Stokmanin kaasuprojektista. Myös norjalaiset Statoil ja Hydro sekä
amerikkalaiset Chevron ja ConocoPhillips tavoittelevat pääsyä projektiin. Viktor Khristenko esitti 16.3.2006 kutsun
globaaleille kumppaneille erityisesti Stokman-projektiin. Alue sijaitsee 650 km Murmanskista Barentsinmerelle.
Yhdysvaltojen diplomaattien delegaatio vieraili Mary Krugerin johdolla maaliskuun viimeisellä viikolla 2006 Murmanskissa.
Amerikkalaisia kiinnostivat yksityistämisohjelmat ja energiatuotanto. Pormestari Mikhail Savchenko kertoi yli 100 yrityksen
yksityistämisestä vuoden 2006 aikana.
Kuvernööri Yurij Evdokimov oli maaliskuun lopulla Bergenissä neuvotteluissa Norsk Hydron johtajien kanssa. Hydron Moskovan
toimiston johtaja Petter Nore painotti yrityksensä pitkäntähtäimen ohjelmaa Venäjällä. Murmanskin alueella on yhteistyö
keskeistä synergiaetujen tavoittamiseksi.
Venäjän pääministeri Mikhail Fradkov tapasi 28.3.2006 Hydron presidentin Eivind Reitenin. “Seuraava suuri kappale tässä
kumppanuudessa on arktisten alueiden kehitys: alueen, jolla on oleva avain rooli energia tarjonnalle Euroopassa ja aivan
globaalistikin”, luonnehti Reiten. Hän painotti, että presidentti Putinin tunnustus Norjalle Venäjän strategiseksi kumppaniksi
on suuri tunnustus Norjan öljy ja kaasuteknologialle ja yhteistyösuunnitelmille.
31.03. julkistettiin Hydron aikomus rakentaa alumiinitehdas Murmanskin alueelle. Projektin uskotaan luovan töitä 3000
henkilölle. Norjalainen luonnonsuojelujärjestö Bellona on protestoinut yhteistoiminta-aikomuksia.
Gazprom ei ole toteuttanut vieläkään jo vuonna 1996 tehtyä aikomusta kaasuputkesta Murmanskiin. Pohjois-Venäjä tunnustetaan
toki yrityksessä mahdollisuudeksi: ”rikas haaste kehittää Jamal niemimaata ja pohjoisten merten rannikkoa”. ”Me olemme
lähdössä tuottamaan nesteytettyä luonnonkaasua Stokmanin alueelta. Samanaikaisesti Gazprom suunnittelee kaasun jakamisesta
vedenalaisen kaasuputken kautta Murmanskin kaupungille, jonne aiomme rakentaa suuren kaasuvoimalan ja viedä kaasua
loppukäyttäjille. Erityisesti katsomme Yhdysvaltojen markkinoita. Tämä projekti arvioidaan 10 miljardin dollarin hintaiseksi
ja sen uskotaan toteutuvan seuraavien 5-6 vuoden kuluessa” (lähde: Gazpromin kotisivut).
Juha Molari
molari@kauppatie.com |