Vesi on kallista, mutta asuminen halpaa Pietarissa |
Venäläiset eivät käytä asumiseen ansiopalkastaan juuri murto-osaa enemmän. Suomen Tilastokeskuksen julkaisun mukaan vuonna 1998 olivat asunto-, sähkö-, kaasu-, keskuslämmitys-, vesi ja muut kunnalliset palvelut yhteensä vain 5,2 % kotitalouksien menojen rakenteesta (Suomen Lähialueet 1/2000: 41). Asumiskustannusten osuus on kasvanut jossakin määrin kotitalouksien menojen rakenteesta, mutta silti kustannukset ovat kohtuulliset. Seuraavassa on laskettu erään todellisen pietarilaisen kolmihenkisen perheen kaikki asumiskustannukset. Laskelma olisi erilainen, jos asukkaat olisivat eläkeläisiä, jotka saavat kustannuksista 50 % alennukset. Monet eläkeläiset saavat sairauksiensa perusteella eläkeläisalennuksen lisäksi myös ´invalidialennusta´. Toki 30 euron suuruinen eläke ei riittäisi tällaisiin asumiskustannuksiin, jos eläke ei riitä eläkeläisalennusten jälkeenkään riittävään toimeentuloon. Vaikeinta on ala-asteen opettajilla ja vastaavaa palkkaa ansaitsevilla, sillä 70-80 euron kuukausipalkalla on vaikea selviytyä edes pienistä asumiskustannuksista. Naisopettajien turvana on kuitenkin yleensä aviomies, joka ansaitsee paremmin muissa töissä. Tällöin tilanne on hyvin ´suomalainen´: toisen palkka menee asumiskustannuksiin kokonaisuudessaan, toisen palkka jää ruokaan ja kodin uusiin investointeihin. Sähkölasku muodostuu kulutuksen mukaan. Kaksiossa, jossa kolmihenkinen perhe käytti jääkaappia, pesukonetta, televisiota ja stereota, oli sähkölasku kuukaudessa 15 ruplaa eli noin 40 senttiä. Jääkaappi ja pyykin pesukone olivat uudehkot, minkä vuoksi energiakulutus jäi pieneksi, vaikka televisio oli lakkaamatta auki. Paikallispuhelut eivät ole toistaiseksi maksaneet Pietarissa, mutta kuukausimaksu on 100 ruplaa (n. 2,85 euroa). Soitot muihin kaupunkeihin ja ulkomaille maksavat. Televisiolupamaksua ei tarvitse Venäjällä maksaa, mutta antennimaksu (28 ruplaa/ kk, n. 80 senttiä/kk) kuuluu ´yhtiövastikkeeseen´. Edellä kerrottujen kulujen lisäksi asumiskuluihin kuului kolmihenkisessä perheessä taloyhtiön ´yhtiövastike´ (ks. kopio todellisesta laskusta), joka riippuu asukasmäärästä ja kulutuksesta. Yhtiövastikkeessa huomio kiinnittyy korkeahkoon kylmän veden hintaan. Tässä tapauksessa perheen kylmä vesi on laskutettu arviona asukasmäärän perusteella. Perhe ei ole halunnut ostaa laskuria ja kustantaa laskurin asennusta, jotta kylmä vesi laskutettaisiin todellisen käytön perusteella. Perhe on ajatellut, että he käyttävät runsaasti vettä, jolloin laskurista tuskin tulisi mitään hyötyä. Suomessa veden hinta on varsin kohtuullinen, kun vertaa pietarilaisen asunnon veden hintaan. Esimerkkinä olevan
kolmihenkisen perheen ´yhtiövastike´ oli 1660, 92 ruplaa kuukaudessa (n.
47,50 euroa). Näiden kulujen lisäksi ei tule mitään vuokrakuluja. Asunnosta
ei ole mitään asumisvelkakuluja, koska kaksio on saatu 1990-luvun alussa
Venäjän valtion jakaessa asunnot ilmaiseksi kansalaisilleen. Asunto on iäkäs
kivitalo, joka rakennettiin Stalinin aikana. Omistusasumisen lisäksi
Venäjällä on toki mahdollista asua vuokralla, jolloin kaksio maksaa
vähintään noin 200 euroa kuukaudessa, mutta tällöin ei yleensä vedestä,
kaasusta ja sähköstä tarvitse maksaa. Esimerkkiperheessä ei makseta kuumasta
vedestä, koska kaasulla lämmitetään kylmä vesi. ´Yhtiövastike´ muodostuu
seuraavasti (kustannukset on muutettu euroiksi likimääräisesti suhteessa 1
euro = 35,5 ruplaa). YHTIÖVASTIKE PIETARISSA 2003
Kun ´yhtiövastikkeeseen´ lasketaan lisäksi kuukausittainen paikallispuhelusopimus ja sähkölasku, muodostuu kolmihenkisen perheen asumisen kaikki kustannukset, yhteensä noin 1800 ruplaa kuukaudessa eli 51,43 euroa. Kolmihenkinen perhe säästää pienestäkin palkasta suuren osan muuhun elämään asumiskustannusten jäädessä näin pieniksi. Tarpeellista on myös muistaa ruokatarvikkeiden alhaiset hinnat Pietarissa. Yllättävää ei ole tämän jälkeen, jos pietarilainen voi kulkea varsin tyylikkäissä vaatteissa ja kengissä pienestä bruttopalkastaan huolimatta. Juha Molari |