|
Kaksoiskansalaisuus |
|
Vuoden 2002 lopussa Suomen Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen uudeksi kansalaisuuslaiksi. Presidentti Halonen vahvisti allekirjoituksellaan lain 16. päivänä toukokuuta 2003. Laki tuli voimaan 1. kesäkuuta 2003. Venäjän federaation kansalaisuuslaki tuntee kaksoiskansalaisuuden. Laissa Venäjän kansalaisuudesta (19.5.2002) säädetään pykälässä 6, että Venäjän kansalaisella voi olla myös toisen maan kansalaisuus, vaikkakin Venäjän federaatio käsittää henkilön aina oman maansa kansalaiseksi. Pykälässä 12 säädetään Venäjän kansalaisuuden saamisesta, jotta lapsi saa Venäjän kansalaisuuden, jos molemmat vanhemmat ovat Venäjän kansalaisia. Tällöin ei ole merkitystä, missä maassa lapsi syntyy. Pykälässä 14 säädetään, että lapsi voi saada myös Venäjän kansalaisuuden, jos vain toinen vanhemmista on Venäjän kansalainen, vaikka lapsi olisi syntynyt toisessa valtiossa (esim. Suomessa). Tuolloin täytyy saada suostumus siltä vanhemmalta, joka ei ole Venäjän kansalainen. Suomen uuden kansalaisuuslain perusteella Suomen kansalainen säilyttää kansalaisuutensa, vaikka hän saisi myös vieraan valtion kansalaisuuden. Aikaisemman kansalaisuutensa menettäneelle ja hänen jälkeläiselleen on varattu mahdollisuus saada Suomen kansalaisuus takaisin ilmoitusmenettelyllä (300 €). Hallitus korosti lakiesityksessään, että valtion edun mukaista on, jos Suomessa pysyvästi asuva ulkomaalaisväestö on halukas myös saamaan Suomen kansalaisuuden. Suomen passin saamisen merkitys on toki syvempi kuin vain maasta muuton tai matkustamisen helpottaminen. Kaksoiskansalaisuus (monikansallisuus) merkitsee, että suomalainen ei menetä Suomen kansalaisuutta saadessaan toisen valtion kansalaisuuden. Myöskään ulkomaalaisen, joka saa Suomen kansalaisuuden, ei tarvitse luopua nykyisestä kansalaisuudestaan. Toki myös toisen valtion lainsäädäntö vaikuttaa käytäntöön. Ulkomailla asuva Suomen kansalainen voidaan erityisestä syystä hakemuksesta vapauttaa asevelvollisuuslain (452/1950) 45 §:n 3 momentin perusteella varusmiespalveluksesta rauhan aikana. Ulkomaalaisvirasto käsittelee kansalaisuushakemuksia Suomessa. Ulkomaalaisviraston (heinäkuu 2003) mukaan heillä ei ole kerätty täsmällisiä tilastoja, missä määrin venäläiset ovat turvautuneet kaksoiskansalaisuuteen ja minkä ikäisiä ovat kaksoiskansalaisuuden saaneet ihmiset. Lapsi saa syntyessään Suomen kansalaisuuden (0 €), jos lapsen äiti on Suomen kansalainen isä on Suomen kansalainen ja äiti ulkomaalainen ja vanhemmat ovat avioliitossa keskenään isä on Suomen kansalainen ja äiti ulkomaalainen, lapsi syntyy Suomessa avioliiton ulkopuolella ja miehen isyys lapseen vahvistetaan isä on kuollut ennen lapsen syntymää, mutta on kuollessaan ollut Suomen kansalainen ja avioliitossa lapsen äidin kanssa isä on kuollut ennen lapsen syntymää, lapsi syntyy Suomessa avioliiton ulkopuolella ja miehen isyys lapseen vahvistetaan. Lapsi saa syntyessään Suomen kansalaisuuden myös silloin, kun lapsi syntyy Suomessa eikä saa syntyessään minkään muun valtion kansalaisuutta. Suomessa syntyneen venäläisen vanhemman ja suomalaisen puolison lapsi saa Suomen kansalaisuuden automaattisesti, mutta lapsi voi saada myös Venäjän kansalaisuuden, jos lapsen vanhemmat kääntyvät Venäjän konsulaatin puoleen ja toimittavat vaadittavat paperit. Venäjän konsulaatti antaa lapsesta merkinnän Venäjän kansalaisen passiin sekä asiaa koskevan asiapaperin, joka täytyy lapsen vanhempien vielä Venäjän federaation OVIR:n toimistoon, jossa kerrotaan useita vaadittavia lisätoimenpiteitä Suomessa syntyneen lapsen rekisteröimiseksi Venäjän federaation kansalaiseksi. Kaksoiskansalaisuuden saamisessa voi kulua hyvinkin useita kuukausia. Suomen kansalaisuuden (0€) saa avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi, jonka isä on Suomen kansalainen ja äiti ulkomaalainen, jos isyys vahvistetaan vanhemmat solmivat avioliiton keskenään ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta ja lapsi on vanhempien avioituessa naimaton. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen saaminen Venäjän kansalaiseksi noudattaa samaa menettelyä kuin edellä kerrottu menettely. Ulkomaalainen ottolapsi, jonka ottovanhemmista ainakin toinen on suomalainen, saa Suomen kansalaisuuden. Jos lapsi on alle 12-vuotias, Suomen kansalaisuus tulee automaattisesti. Jos lapsi on yli 12-vuotias, hän saa kansalaisuuden ilmoituksesta (300 €). Ulkomaalainen, jonka
henkilöllisyys on selvitetty, voi saada hakemuksesta (400 €) Suomen
kansalaisuuden, jos hän on täysi-ikäinen (18 vuotta täyttänyt) tai
avioitunut sitä ennen on asunut Suomessa ennen hakemuksen tekemistä
riittävän kauan, eli vähintään 6 vuotta. Aika katsotaan alkavaksi
ensimmäisen oleskeluluvan myöntämispäivästä tai ensimmäisestä Suomeen
muuttopäivästä. Lain mukaan henkilöä
ei kuitenkaan kansalaisteta näiden kaikkien edellytysten vallitessa, jos on
perusteltua syytä epäillä, että kansalaistaminen vaarantaa valtion
turvallisuutta tai yleistä järjestystä, tai jos Suomen kansalaisuuden
saamisen pääasiallisena tarkoituksena on hyödyntää Suomen kansalaisuuteen
liittyvää etuutta ilman tarkoitusta asettua asumaan Suomeen. Suomen
kansalaisuuden saa ilmoituksesta (300 €) ulkomaalainen, jonka henkilöllisyys
on selvitetty, jos hän täyttää laissa mainitut ehdot. Ilmoitusmenettely
koskee seuraavia henkilöryhmiä: Suomen ulkopuolella syntynyt lapsi, jonka äiti on ulkomaalainen ja jonka isä lapsen syntyessä oli Suomen kansalainen ja isyys on vahvistettu ulkomaalainen 12 vuotta täyttänyt ottolapsi, jos ainakin toinen ottovanhemmista on Suomen kansalainen 18-22-vuotias henkilö, joka on asunut pitkään Suomessa pohjoismaan kansalainen entinen Suomen kansalainen Suomen kansalaisen ja entisen Suomen kansalaisen jälkeläinen. Suomen kansalainen, jolla on myös vieraan valtion kansalaisuus, voi menettää Suomen kansalaisuuden täyttäessään 22 vuotta, jos hänellä ei ole riittävää yhteyttä Suomeen. Lain mukaan riittävä yhteys on, jos henkilö on syntynyt Suomessa ja hänen kotikuntansa on Suomessa hänen täyttäessään 22 vuotta, henkilön kotikunta on ollut Suomessa tai muissa Pohjoismaissa yhteensä vähintään seitsemän vuotta, henkilö on 18 vuotta täytettyään ilmoittanut kirjallisesti Suomen edustustolle tai konsulaatille, että haluaa säilyttää Suomen kansalaisuuden, henkilö on 18 vuotta täytettyään saanut Suomen passin henkilö on 18 vuotta täytettyään suorittanut Suomessa varusmies- tai siviilipalveluksen.
|
Kaksoiskansalaisuus
on mahdollista sekä Venäjän että Suomen lain mukaan. Suomessa suurin
ulkomaalaisryhmä on ollut Venäjän kansalaiset. Heidän ei tarvitse enää
luopua Venäjän kansalaisuudesta saadakseen Suomen kansalaisuus.
Kansalaisuuden saaminen ilmoituksella maksaa 300 €, mutta jouduttaessa
turvautumaan hakemusmenettelyyn maksu on 400 €. Suomessa syntyneen Venäjän
ja Suomen kansalaisen yhteinen lapsi voi saada Suomen kansalaisuuden lisäksi
Venäjän kansalaisuuden, mikä vaatii hiukan vanhempien kärsivällisyyttä.
Venäjän kansalaisuudesta on hyötyä niin liikesuhteita hoidettaessa,
oikeudellisissa asioissa Venäjällä kuin matkustettaessa Venäjän ja Suomen
rajan yli.