Oulussa ymmärretään Venäjän merkitys

Alueiden kilpailukyky on kiinni siitä, millaisen toimintaympäristön ne taloudelliselle toiminnalle muodostavat. Kilpailukyvyllä tarkoitetaan alueiden kykyä synnyttää, houkutella ja ylläpitää toimintaa, joka lisää alueen taloudellista hyvinvointia (Huovari 2001). Huovarin ym. mittaustulosten mukaan kilpailukykyisempiä olivat Suomen suurimmat kaupunkikeskukset, erityisesti yliopistokaupungit (Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä). Huovarin tutkimuksessa Oulu menetti jossakin määrin asemiaan saavutettavuuden tähden, joka ei ollut Helsingin tai Tampereen veroinen, mutta silti Oulu oli Suomen kaupungeista kolmanneksi kilpailukykyisin. Oulun saavutettavuus voi merkittävästi kuitenkin kehittyä lähitulevaisuudessa, mikäli RosbaltNewsin uutisoima kehityshanke toteutuu.

Kilpailukykytutkijoiden mukaan Oulun menestyksen taustalta on ollut aktiivinen ja kasvuhakuinen kaupungin ja yritysten kehittämistoiminta, Oulun yliopiston synty, aktiiviset yksilöt, hyvät verkostot ja aktiivinen viestintä. Myös Oulun teknologiakylän merkitys on ollut keskeinen Oulun kehitykselle. Oulun sijainti kaukana Etelä-Suomen suurista keskuksista on ollut yksi Oulun menestyksen tekijöistä. Oululla ei ole perinteisessä mielessä saanut etua sijainnista, joten Oulussa on jouduttu panostamaan kehittämistoimintaan (Ståhle-Sotarauta 2002).

Oulussa on myös muistettu arvostaa sopivaa sijaintia Venäjä-yhteyksien hoitamiselle. Esimerkiksi CEMR:n (Euroopan kunta- ja aluehallintoliitto) 21. yleiskokouksessa Oulussa kesäkuussa 2000 korostettiin, että Oulu sijaitsee Itämeren alueen ”pohjoisosassa hyvien liikenneyhteyksien päässä Euroopan suurista keskuksista”. Oulun kaupungin lentokenttä on Suomen toiseksi vilkkain. Kaupunki haluaa nähdä itsensä ”luontevaksi portiksi Barentsin euroarktiselle alueelle”.

Oulun kehittynyt infrastruktuuri ”tarjoaa yhteydet Eurooppaan sekä Luoteis-Venäjän pohjoisille alueille”. Arkangeli on Oulun ystävyyskaupunki. Eurooppalaisen yhteistyön rinnalla Oulu työskentelee itäyhteistyön kehittämiseksi. Tavoitteena on luoda toimivat yhteistyökanavat Luoteis-Venäjän suuntaan. Oulussa on koettu, että ”Luoteis-Venäjä tulee olemaan tulevaisuudessa yksi keskeisimmistä alueista koko Euroopan kehityksen kannalta”, kuten CEMR:n kokouksessa vuonna 2000 määriteltiin suhteen merkitys. Myös Euroopan Unioni tunnustaa Venäjän yhteyksien kehittämisen tärkeyden ohjaamalla kasvavalla trendillä rahoitusta mm. Tacis, Phare ja Interreg- ohjelmiin, joiden tavoitteena on lisätä rajat ylittävää yhteistyötä mm.

Venäjän, Viron, Latvian, Liettuan, Unkarin, Puolan, Romanian, Slovakian, Tsekin, Slovenian ja Bulgarian suuntaan. Oulun lääni on jäsenenä Barentsin alueneuvostossa, jonka Pohjoismaat ja Venäjä ovat perustaneet koordinoimaan Euroopan pohjoisilla alueilla tapahtuvaa yhteistyötä. Työhön osallistuu myös EU:n komissio edustajansa välityksellä. Oulusta on myös osallistuttu mm. ympäristöteknologia-alan yritysyhteistyöhön Luoteis-Venäjän kanssa. Suomesta osallistujat ovat olleet Ouluseutu yrityspalvelut, Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja ympäristökulusterin yritykset sekä Venäjän puolelta Petroskoin yliopisto, ViMax Incorporated Ltd (Petroskoi), Arkangelin teknillinen korkeakoulu, Murmanskin teknillinen korkeakoulu, Pietarin taloustieteellinen yliopisto.

Nyt Oulu on saamassa yhä paremmin elinkeinoelämänsä moottoriksi Venäjän suuret kaupungit kansainvälisen kehitysprojektin myötä. Kansainvälisessä kuljetusalan kokouksessa heinäkuussa 2003 mielenkiinto kohdistui kuljetuskäytävän kehittämiseen Suomen ja Pohjois-Venäjän välille. Rosbaltnews kertoi 8.7.2003, että seminaarin mukaan paikallishallinnon edustajat ja viranomaiset Oulun, Karjalan ja Arkangelin alueelta pitivät erityisen kiinnostavana kehittää Oulu - Karjala - Arkangeli -Komi yhteyttä. Tämän valtatien laajentamiseen Karjalan kautta on ehdotettu 1,2 miljardia USD. Raha tulisi Venäjän ja muiden maiden sijoittajilta. Osanottajat keskustelivat myös alueiden junaliikenteen, lentoliikenteen ja vesikuljetusverkoston kehittämisestä.