Suomesta tullut Venäjän ikkuna Aasiaan |
Suomalaiset kuorma-autot kuljettavat ulkomaanliikenteessä yli 6 milj. tonnia tavaraa vuosittain. Vientikuljetuksista suuntautuu Venäjälle yli 20 %, tuontikuljetuksista yli 40 % saapuu Venäjältä. Venäjän ja Itä-Euroopan liikenteessä on lähes 600 suomalaista autoa. Suomesta Venäjälle on myös paljon kauttakulkuliikennettä eli transitiokuljetuksia. Vaalimaan osuus on ollut noin 800 000 tonnia ja Nuijamaan 700 000 tonnia kuljetuksista. Maantietransition viennin arvo on ollut 12 miljardia euroa. Myös rautateille Venäjä on tärkeä: VR:n kansainvälisistä kuljetuksista Venäjä muodostaa pääosan (kaaviossa 1 itäinen ja transitio yhteensä on Venäjän osuus).
Suurimmat logistiikkayritykset, jotka ovat toimittaneet tavaraa Suomesta Venäjälle, ovat Schenker, DHL Express, John Nurminen ja Varova. Tavarantoimitus ei ole aina ongelmaton. Kuljetusyritysten kohtaamia ongelmia ovat olleet kuljetuslupien määrät ja saatavuus, ylipainomaksut, Tir Carnet -kysymykset ja rajanylityksen muodollisuudet. Venäjällä tavarantoimitusta valvovat monet erilliset viranomaiset: tulli, rajavartiolaitos, liikenne- ja tieviranomaiset ja poliisiviranomaiset. Viranomaistieto kulkee hitaasti, keskinäisessä yhteistyössä on vaikeuksia. Kaikilla uusilla yrityksillä ei ole riittävää kokemusta tullausmenettelyistä. Kuljetuslupaprosessin hitaus on koettu pyrkimykseksi vaikeuttaa suomalaisen järeän kuljetuskaluston kilpailukykyä. Rajanylityksen
kehittämiseksi on toki erilaisia projekteja (esim. Tedim-projekti).
Ribakova ja Tihonov viittaa Izvestia-artikkelissaan MTK-järjestelmään
(suom. sananmukaisesti ”maiden välinen kuljetuskäytävä”). Tatiana Ribakova
ja Aleksei Tihonov kirjoittivat suomalaisten kuljetusyritysten
kilpailutilanteesta Izvestia-lehdessä 9.7.2003 s. 5, mutta eivät kuvanneet
monia em. vaikeuksia. He kirjoittavat, että Suomesta on tullut ”Venäjän
ikkuna Aasiaan”. Seuraavassa tiivistelmä Ribakovan ja Tihonovin laajasta
artikkelista. Suomi on Euroopan
peränurkassa, jossa myös karhut asuvat. Kuitenkin Suomi on nopeasti
kasvanut Venäjän ikkunaksi Aasiaan. Viro, Latvia ja Liettua tulevat EU:n
jäseniksi, mikä muuttaa kuljetustilannetta jossakin määrin. Suomi menettää
monopolinsa EU:n rajana Venäjän kanssa. Suomessa työkustannukset ovat
suhteellisen korkeat. Economist Intelligence Unitin analyytikkojen
mielestä nämä seikat nouset Suomen pääongelmiksi, kun Baltian maat
liittyvät EU:n jäseniksi. ”Ehdottomasti
Baltian maiden kehitys muodostaa vakavan kilpailutekijän suomalaisille”,
arvioi Vjatseslav Smoljanikov, NIKoil:n analyytikko. Myös venäläinen
osapuoli kehittyy. Arvioiden mukaan Luoteis-Venäjän ulkomaankuljetukset
jakaantuivat vuonna 2002 seuraavasti: Baltian maat vastasivat 200 000
kontista, Venäjä (Pietari) 600 000 kontista ja Suomi 300 000 kontista. ”Me odotamme, että
vuoteen 2012 mennessä Venäjän oma osuus saavuttaa 3,2 miljoonaa konttia,
kun Baltian osuus on 300 000 ja Suomen 500 000”, vakuuttaa Vladimir
Asurkov. Julia Kazantseva korostaa Pietarin ja Haminan välisen yhteyden
luotettavuutta, mutta painottaa, että Suomessa siirtokuormaukset ovat
ongelmattomia: ”Me emme voi luottaa venäläisiin rautateihin. Varastetaan.
Varastaminen ei ole ongelma, kun turvaudutaan arvostettuihin yrityksiin.
Myös vakuutukset antavat mahdollisuuksia välttää riskejä”.
Venäjän tullilaitoksen tilastot antavat hyvin erilaisen kuvan kehityksestä. Viime vuonna Transiberian kuljetusten määrä kasvoi Suomeen 12 %. Tänä vuonna kasvuksi odotetaan yhä 6 %. Tosiasiassa suomalaisten kuljetuksia hoitavat venäläiset yritykset, jotka täyttävät tieministeriön (MPS) rautatietariffit. ”Nyt kuljetukset Pusanasta Moskovaan on jo kalliimpi kuin Suomesta Moskovaan edestakaisin”, kertoo Juri Sepbinin, Euraasian kuljetusyhteisöstä. MPS:n odotusten mukaan kuljetustariffien kohoaminen ei muuttaisi tilannetta. Strategisesti on myönnettävä, että Suomen sijainti on jo yksi perusta menestykselle. Vladimir Asyrkov sanoo: ”Kuljetusinfrastruktuuri on kehittynyt. Suomessa on hyvä logistiikka. Lisäksi Suomessa toimii suhteet rajaviranomaisiin”. Lisäksi on kehitysohjelmia, jotka parantavat Venäjän alueen läpikulkua, jos tällä hetkellä onkin joitakin vaikeuksia. Juha Molari |