Rakentajan aurinko nousee idästä

Vuonna 2000 Markku Riihi- mäki ja Erkki Lehtonen kirjoittivat VTT:n tutkimuksen talopaketeista asuntorakentamisessa. Tutkijat olivat epävarmoja vuoden -98 ruplan romahduksesta ja poliittisen vakauden säilymisestä, mutta kuvasivat tulevaisuutta: ”Venäjä on pitemmällä aikajaksolla suuri mahdollisuus suomalaisille valmistalojen viejille” (s. 38). Tutkijoiden mukaan pitkällä aikavälillä Suomessa on asuntotuotannossa laskeva trendi (s. 12).

Rakennusinvestointien osuus BKT:sta jää Suomessa pysyvästi alhaisemmalle tasolle kuin mitä se oli 1980-luvulla. Erityisesti puuelementtejä ja hirsitaloja valmistaville yrityksille tutkijat katsoivat Venäjän markkinat houkutteleviksi.
 

Venäjän mahdollisuudet alkoivat toteutua jo huomattavan nopeasti. YIT-konserni kuvasi vuosikertomuksessaan 2001 rakentamisen uutta trendiä: ”EU:hun suuntautuvan viennin vähenemistä korvaa Itä-Euroopan maihin suuntautuva vienti” (s. 14). Vuosien 1960-1980 välinen aika oli suomalaisille rakentajille kulta-aikaa Neuvostoliitossa Svetogorskin ja Kostamuksen suurten rakennusprojektien vuoksi. Aurinko nousee idästä taas uudestaan 2000-luvulla, vaikka taivaalla on myös pieniä pilviä.

Suomessa talojen rakentaminen on perinteisesti painottunut uudisrakentamiseen. Suomessa talokanta on varsin nuorta, jos sitä vertaan moniin muihin maihin. Suomessa toimisto- ja teollisuusrakentaminen ei lisäänny tuntuvasti. Sen sijaan Venäjällä on runsasta julkista keskustelua kunnallistekniikan kunnostamisesta. Liikenne-, toimisto- ja teollisuusrakentamisen ohella myös yksityinen pienrakentaminen ja remontointi ovat lisääntyneet Venäjällä. Erityisesti rakentamisen ja remontoinnin on odotettavissa pysyvän runsaana, koska venäläiset eivät pidä varojaan pankeissa. He eivät luota ruplaan ja pankkeihin. Kun myös dollari on näyttäytynyt epävarmaksi valuutaksi, niin ansiotulot sijoitetaan rakentamiseen ja remontointiin. Rakentamisen rohkeus lisääntyy myös, koska usko parempaan talouteen on vahvistunut kotitalouksissa. Baltian maissa ja Venäjällä sekä BKT:n että rakentamisen kasvuennusteet ovat olleet jatkuvasti pari prosenttiyksikköä korkeammat kuin Pohjoismaissa. Tällä hetkellä ero ei ole suinkaan kaventumassa. Venäjän tilannetta arvioitaessa tulee toki muistaa, että kyseessä on iso alue, jonka eri osissa taloudellinen kehitys on hyvin erilaista ja että kehitys vaihtelee myös alakohtaisesti voimakkaasti. Luottoluokitukseltaan Venäjä on edelleen korkean riskin maa. Logistiset haasteet ovat Venäjällä suuret maan laajuuden, kuljetusverkoston ja tullivaikeuksien tähden. Verotustulkinnat ovat aiheuttaneet epävarmuutta suomalaisissa yrityksissä.

Venäjän kauppatie -lehden kesällä 2003 teettämässä 500 pietarilaisen haastattelututkimuksessa 75 % vastanneista ilmaisi uskonsa parempaan henkilökohtaiseen talouteen seuraavien 3 vuoden aikana. Tämä merkitsee, että myös syksystä 2003 ja vuodesta 2004 on odotettavissa voimakkaan rakentamisen ja kunnostamisen aikaa Venäjän suurissa kaupungeissa, joihin hyvinvointi on kasaantunut.

Uusrakentamista ja remontointia seuraa aallon tavoin sisustamisen ja kalustamisen uusi nousukausi, joka talouskasvun jatkuessa nykyisellä ylittää vuosien 1997-98 huippukulutuksen. Pelkkä hyvä rakennustuote, sopiva hinta ja myyntikanava eivät enää kuitenkaan riitä markkinointitoimenpiteiksi. Suomi on ollut suurin rakennustarvikeviejä Venäjän markkinoilla. Huomattava osa rakennustarvikeviennistä kulkee turistien mukana.

Venäjä on suuri mahdollisuus, jota olisi sääli jättää hyödyntämättä. Suomalaiset rakennusalan tutkijat ovat arvioineet satunnaisesti, että Venäjällä olisi ostovoiman palautumisen aiheuttama kysyntäpiikki taittunut, mutta ´piikin tylsistymiseen´ on myös toinen selitys: markkinaosuuksista on tällä hetkellä kilpailemassa yhä monilukuisempi kansainvälistynyt yrittäjien joukko.
 

Suomalainen rakennustuotevienti säilyy merkittävänä teräksen, maalien, puutuotteiden, LVIS:n ja villojen osalta. Julkisivupinnoitteiden, kuivalaastien ja lattiatasoitteiden kauppa on runsasta Venäjällä. Rakennus- ja infrastruktuurikohteita sekä teollisuuskohteita on runsaasti Venäjällä. Vesi- ja ympäristötekniikan kohteita on loputtomasti Venäjällä. Vapaarahoitteisen asuntotuotannon toteutuksessa suomalaiset ovat olleet jo mukana useissa kaupungeissa.

Venäjällä Suomen lähialueilla olevat kymmenet miljoonat ostovoimaiset ihmiset on iso määrä Suomen rakennusvientikapasiteettiin nähden.
 

Suomalaiset ovat toimineet tehokkaasti myös maantierakentamisessa.

Suomalaiset ovat mukana (osittain TACIS:n rahoittamassa) Pietarin ja Suomen rajan välisen maantieyhteyden kehittämisessä (Corridor 9A).

Hankeluettelo on pitkä: Nuijamaan rajanylitys, Viipuri - Svetogorsk tien korjaaminen, M-10 Viipuri - Torfjanovka (Suomen raja), peruskorjaus, Viipurin ohikulkutie, Viipuri - Nuijamaa 19 km, Viipurin katuverkko, Vysotsk, Viipuri - Käkisalmi, Koiviston satama, Pietari - Viipuri, M-10 Skandinavia (myös osuus numero 12), Valkeasaari - kehätie, (M-10 Belo-ostrov - Pietarin kehätie), Pargolovo - Ogonki, Pietari - Käkisalmi ja Pietarin kehätie.

Juha Molari