Lääkäripalvelut odotettua paremmat
Vauvan ensimmäinen vuosi Pietarissa

Mielikuva venäläisen lapsen pahoinvoinnista on suuresti liioiteltu. Pelastakaa lapset –järjestö on saanut valtioneuvostolta avustuksia lastensuojelutoimien kehittämiseen Sortavalassa. Järjestön työ on tarpeellista, koska lapset eivät selviä toki vain yhteiskunnan lääkäripalvelujen varassa. Järjestö on auttanut erityisesti katulapsia.

Monelle suomalaiselle on syntynyt kaiken julkisuuden myötävaikutuksesta valitettavasti vääristynyt mielikuva, että odottavaa äitiä ja syntyvää lasta varten itse lääkäri- ja terveydenhoitopalvelut olisivat hoidettu erityisen huonosti Venäjällä – tai edes huonommin kuin Suomessa. Pietarin lääkäripalvelut ovat laadukkaita.
 

Venäjän terveysministeri Juri Shevshenkon mukaan venäläislapsista jopa 60 % kärsii terveysongelmista ja 35 % tarvitsee lääkehoitoa (YLE 24, 1.7.2003). Eniten lapsilla on tuki- ja liikuntaelinten sekä vatsan sairauksia. Shevshenkon mukaan terveydenhoidon opetuksen tehostaminen kouluissa ja lääkäreiden määrän lisääminen ovat välttämättömiä. Tilanteen parantamiseksi vuoteen 2010 mennessä on Venäjällä laadittu myös terveys- ja opetusministeriön sekä Venäjän urheilukomitean yhteistyössä kehitysohjelma. Mutta millainen tilanne on todellisuudessa Pietarissa, kun tarkastelee vauvan ensimmäistä vuotta?
 

Kun tilannetta vertaa Itä-Helsingin lääkäripulasta johtuviin vaikeuksiin neuvolapalveluissa, niin yllättävää päätelmää ei voi välttää: Pietarissa vauvojen ensimmäinen vuosi on hoidettu paremmin kuin Helsingissä. Pietarissa erikoislääkärit tutkivat vauvaa ja antavat havaintojensa perusteella terveysohjeita vanhemmille. Erikoislääkäri havaitsee terveyshaasteita, joita yleislääkäri ei havaitse.
 

Sama helmikuussa syntynyt poikavauva kävi määräaikaisessa yleislääkärin tarkistuksessa paikallisessa terveyskeskuksessa keväällä 2003 Suomessa. Hänet todettiin terveeksi, hyvin kehittyväksi pojaksi. Toki vasen käsi puristi lievästi heikommin kuin oikea käsi, mutta asiaan ei paneuduttu havaintoa syvällisemmin. Se oli normaalia, kuten Suomessa lääkäri usein toteaa. Viikkoa myöhemmin Venäjällä erikoislääkärit tutkivat vauvan, koska lapsen äiti halusi kuulla venäläislääkärin näkökulman samalla periaatteella kuin kaikki vauvat tarkistetaan Pietarissa: neuropatologi määräsi saman käden puristuksen perusteella 10 kertaa fysioterapiaa. Neuropatologi ei pitänyt ongelmaa dramaattisena, mutta hänen mukaansa lievästi heikompi käden puristus oli haaste vauvan terveelle kehitykselle, minkä vuoksi tarvitaan tavallista useammin fysioterapiaa. Se voi olla oire niskan alueen heikosta tilasta, joka puolestaan voi aiheuttaa muita ongelmia lapsen terveydelle.

Myöhemmin kaikkia vauvoja koskeva pakolliseen tarkistukseen kuuluva ultraäänitutkimus selvitti terveyshaastetta: ultraäänilääkäri kuvasi niskan ja selkärangan vaatien taas uudestaan kehittävää fysioterapiaa 4 kuukauden ikäiselle vauvalle, koska ultraäänilääkärin mukaan niskan jänne on liian veltto ym. Fysioterapeuttisen hieronnan suoritti lääkäriksi tituleerattu henkilö.

Suomessa yleislääkäri ei havainnut samassa vauvassa terveyttä uhkaavia haasteita tai kehittämistarpeita. Vauvan niveliä, lihaksia ja luustoa ei Suomessa tutkita ultraäänikuvauksella, jonka Pietarissa erikoislääkäri suorittaa kaikille vauvoille. Jo itse lääkärin tarkistusajan saaminen on Suomessa vaikeaa lääkäripulan ja lääkärien lomien tähden.
 

Ongelmallisinta on ympäristö

Pietarin ongelmat vauvojen kannalta ovat täysin toisaalla kuin lääkäripalveluissa. Vauvan kanssa liikkuminen julkisissa kulkuvälineissä on erittäin vaikeaa väentungoksen ja vanhanaikaisten julkisen liikenteen palvelujen tähden. Rattaat eivät mahdollisesti mahdu sisään raitiotievaunun tai paikallisbussin ovesta.

Vauvan ei toki tarvitse maksaa matkustamisesta, mutta äidin ja isän täytyy, kun Helsingissä vauva vie ilmaiseksi myös yhden huoltajan.

Pietarissa vauvan vanhemmat liikkuvat tuskin koskaan vauvan kanssa metrossa, jonne laskeutuminen ei tapahtuisi helsinkiläisittäin ґvauvahississäґ, vaan satakunta metriä tavanomaisessa liukuportaassa. Jopa lasten sairaaloissa vaunut tulee jättää ulos, mutta äidit ovat varustautuneet varkauden estämiseksi ketjulukoilla, kuten Suomessa tehdään polkupyörien suojaamiseksi. Tarvittaessa isoäiti jää vartioimaan rattaita. Myös hissien toiminta on kyseenalaista niin kerrostaloissa, sairaaloissa kuin muissakin laitoksissa.

Pahinta Pietarissa on vauvalle liikenteen tuottama pöly ja saaste, minkä vuoksi vauvan kanssa jo kauppamatkat ovat tuskallisia, jos nyt onnekkaasti lähistöllä on edes sellainen tavaratalo, jonne voisi päästä sisään lastenrattaissa. Yleensähän vauvanrattaat eivät sovi sisälle paikalliseen ruokakauppaan. Kantoreppu auttaa monessa paikassa Pietarissa. Pietarissa on toki useita laajoja puistoalueita, joissa äidit ulkoiluttavat itseään ja lapsiaan. Kuivan kesän aikana nämä puistot voivat olla hyvin viihtyisiä, myös ohjelmallisesti viihteellisiä paikkoja. Jos omat eväät eivät ole mukana, puistoissa on myös pieniä ruokapaikkoja.

Lasten leikkipaikkoja on rakennettu puistoihin. Viimeistään syksyn tullessa nämä puistot muuttuvat valitettaviksi mutakentiksi. Monissa kerrostaloissa lämpimän veden saaminen voi olla myös arvoituksellista, etenkin jos huoneistossa veden lämmitystä ei ole turvattu kaasun avulla.
 

Vauvan kanssa selviää Venäjällä, kun osaa varautua kuvattuihin haasteisiin. Vaippojen imukyky ei ole toki läheskään sama kuin mihin Suomessa vauvat ovat tottuneet, mutta lapsenruokavalmisteita on kuitenkin tarjolla riittävän monipuolisesti.
 

Odottava äiti

Ennen synnytystä odottava äiti käy naisten klinikalla kuukausittain, raskauden edetessä kahdesti kuukaudessa ja loppuvaiheessa joka viikko. Jos odottavalla äidillä on turvotusta, hänet otetaan sairaalahoitoon, kun vastaavassa tapauksessa Suomessa äidin annetaan olla kotona. Jos odottavan äidin paino ei lisäänny riittävästi, hänet otetaan sairaalahoitoon. Tuttava nainen odotti vauvaa, pietarilainen lääkäri ilmaisi vuoden 2003 alussa huolestumisen turvotuksen takia ja vaati sairaalaan saapumista. Nainen ei uskonut venäläistä lääkäriä, vaan saapui Suomeen tutkittavaksi: lääkäri totesi, että turvotus kuuluu raskauteen, voit mennä turvallisesti kotiin.

Nainen valitti lääkärille pari viikkoa myöhemmin, että vauva ei enää liiku, mutta lääkäri ei kiinnittänyt asiaan huomiota, koska katsottiin lapsella olevan vain niukasti tilaa. Vähän myöhemmin vauva todettiin kuolleeksi. Naisen turvotus oli ollut oire napanuoran kiristymisestä vauvan ympärille.
 

Odottavalle äidille tehdään 16 raskausviikon aikana tutkimuksen sikiön mahdollisen downsyndrooman toteamiseksi. Pietarissa odottava äiti käy ultraäänitutkimuksessa 4 kertaa raskautensa aikana. Suomessa odottava äiti käy 2 kertaa. Pietarissa odottava äiti käy raskauden aikana 2 kertaa erikoistuneessa infektiotutkimuksissa, joissa selvitetään mahdolliset korvainfektiot, nenäinfektiot, genitaalialueen tulehdukset sekä otetaan verinäytteet.
 

Synnytysolot eivät ole Pietarin sairaaloissa suomalaisten synnytyssairaaloiden tavoin viihtyisät. Turhaan äidit eivät saavu Venäjältä Suomeen synnyttämään vauvojaan. Moni venäläinen nainen on yllättynyt, että Suomessa synnytyssairaaloiden palvelu on ylittänyt jopa mielikuvat, jotka he ovat asettaneet tuntuvasti kalliimpien länsieurooppalaisten sairaaloiden tasolle. Venäläinen nainen maksaa Suomessa synnytyksestä tuhansia euroja rahaa sairaalalle, mikäli odottavalla äidillä ei ole kotipaikkaa Suomessa (oleskelulupa).
 

Syntynyt vauva

Pietarissa vauva tutkitaan tarkasti. Useat erikoislääkärit tutkivat hänet, kun Suomessa valitettavasti vauvan tutkimus jää terveyskeskuksen kiireiselle yleislääkärille. Vauvan ensimmäisen vuoden aikana lastenlääkäri tutkii häntä joka kuukausi tutkien painon, kuuntelee sydäntä yms. Rokotukset kuuluvat jokaiselle lapselle, minkä vuoksi rokotusten toimittamisesta lääkärit on velvoitettu raportoimaan ylilääkärille laiminlyöntien torjumiseksi.
 

Kuukausitutkimuksen lisäksi kirurgi tutkii jokaisen vauvan lähettäen mahdollisiin lisätutkimuksiin, mikäli havaitsee kehityksessä puutteita tai synnytyksen aiheuttamia heikkouksia kehossa.

Ortopedi tarkistaa jokaisen vauvan lähettäen myös mahdolliseen lisähoitoon, mikäli näkee tarpeelliseksi.

Neuropatologi tutkii kunkin vauvan hermoston kehityksen ja hoitotarpeet. Neuropatologi voi antaa kehotuksen vauvahierontaan tai muihin hoitotoimenpiteisiin, mikäli hän havaitsee heikkoutta vauvassa. Silmälääkäri tutkii silmät, kun vauva on vähintään 4 kuukauden ikäinen.

Ultraäänitutkimuksiin erikoistunut lääkäri kuvaa pään, niskan ja selkärangan antaen neuvoja jatkotoimenpiteitä varten.

Lisäksi jokaiselle vauvalle lääkäri suorittaa vähintään 1-2 kertaa fysioterapeuttista hierontaa, mutta mahdollisesti myös useammin, mikäli vauvan niska, kädet, reidet tai muut paikat tarvitsevat valmennusta.
 

Kustakin lapsesta maksettava venäläinen ґlapsilisäґ on erittäin vähäinen (n. 2 euroa). Vähävaraisille vauvan vanhemmille maksettava ґperhetukiґ voi sen sijaan olla jopa 200 euroa vuodessa.

Juha MOLARI